Hankasalmen Kihveli-kirppiksellä edelläni oleva, minulle tuntematon mies maksoi ostoksiaan. Hänellä oli mukanaan kaksi pikkutyttöä, jotka saivat mehua ja pullaa, itselleen mies osti pelkän kahvin. Kirppariostosten kanssa loppusumma oli 10,60 euroa. Mies antoi myyjälle kaksi vitosen seteliä ja alkoi etsiä kolikoita. Niitä ei kuitenkaan ollut, joten hän antoikin kahdenkympin setelin ja sai vitoset takaisin. Seuraavaksi kassa alkoi laskea vaihtorahoja. Pienen pähkäilyn jälkeen hän antoi miehelle kolikoita ja vitosen, kaiketi 9.40 euroa, mutta sitten hän ojensi miehelle vielä kympin setelin. Mies katsoi rahoja hetken aikaa ja laittoi ne sitten rauhallisesti lompakkoonsa. Tässä vaiheessa oletin, että näin jotenkin väärin, sillä tokihan mies olisi huomauttanut, jos olisi saanut liikaa rahaa. Mies ja tytöt poistuivat, minä aloin maksaa omia ostoksiani.
Kun lähdin kirpparilta, mies ja tytöt olivat pihapöydän ääressä nauttimassa mehua ja kahvia ja heidän seurassaan oli toinen aikuinen. Kirppariostoksia tehnyt mies selosti jotain, mihin en kiinnittänyt mitään huomiota, kunnes toinen tytöistä hihkaisi miehelle:
- Sait sä nämä siis melkein ilmaiseksi?!
Niinhän siinä taisi käydä. Kassa meni ehkä hiukan sekaisin siitä alun setelivaihdosta ja antoi takaisin ylimääräisen kympin. Itse en pystyisi ottamaan rahaa, joka ei minulle kuulu, mutta tuolle miehelle se ei tuntunut olevan mikään ongelma. Päinvastoin hän taisi olla kovin iloinen ja siinä samalla antoi lapsille mallia siitä, miten oma etu menee kaiken muun edelle.
He jäövät sinne nauttimaan melkein ilmaisista ostoksistaan, minä lähdin jatkamaan matkaani ja lohduttelin itseäni sillä, että universumilla on varmasti varattuna miehelle jokin pikkuyllätys, rikesakko tai jokin muu yllättävä rahanmeno.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti